Eräs liikuntaa innokkaaasti aloitteleva tuttavani kysäisi
multa kertana eräänä ”Suvi, mikä on tehokkainta liikuntaa?”. Tähän mä, erittäin
spontaanisti, yhtään enempää miettimättä vastasin ”sellainen, mistä tykkää”. En
tiedä kumpi oli hämmästyneempi vastauksestani, kysyjä vai minä. Kysyjä tietysti
oletti kuulevansa monologin lihaskunto- ja kardioharjoittelusta, erilaisista
ryhmä- ja yksilöliikuntamuodoista, liikunnan määrästä jne. Itse yllätyin siitä,
kuinka alitajuntaisesti vastaus livahti suustani, ja kuinka totta se mielestäni
on. Tämä keskustelu käytiin jo hyvän aikaa sitten, mutta ajatus ei jätä mua
rauhaan: pitää tehdä asioita joista tykkää! Mutta mistä mä oikeesti tykkään?
No, totuushan on, että tässä elämässä joutuu tekemään paljon
asioita, joista ei tykkää, sanoo Life Coachit yms. mitä vaan. Rehellisesti
nostan räpylää ja kerron että pelkään hammaslääkäriä, en yhtään tykkää maksaa veroja,
inhoan lumen lakaisua oven edestä, eikä töihin meno ihan joka aamu ole niin
hilpeätä. Kaikki toki erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä asioita järjellä
mietittynä, mutta kun ei tykkää, niin ei tykkää.
Koska elämä on, niin yritän vaikuttaa asioihin, joihin voin.
Yksi niistä on liikunta. Hyvin helposti sana ”liikunta” menee samaan
kategoriaan kuin ”pakkopulla”. Kyllä, jopa minulla ;-) Olenkin tajunnut, että
pakkopullasta tulee äkkiä kermamunkki, kun liikun niin, kuin mulle itselle
sopii. Tähän ikään mennessä on jo tullut kokeiltua yhtä ja toista, uutta ja
vanhaa kikkaa, joten mulla on vahva käsitys siitä, mistä saan kunnon kiksit ja mitkä
vaan kiristää vannetta päässä.
Teinkin hyvin karkean luokittelun omista suosikeistani ja
inhokeistani. Yritin myös perustella, aina kuin mahdollista. HUOM! Tämä on
mun(!) lista, tehty puhtaasti fiilispohjalta...
Here we go:
Luokka:
Never in my life again
Mä myönnän rehellisesti olevani epätrendikäs! Mä in-ho-an
lajeja joissa mennään veren maku suussa henkisille ja fyysisille äärirajoille.
Siis koko treeni, ei vaan joskus. Sen verran kovaa olen ”saanut” teini-iässä
treenata, että en yhtään kaipaa HIIT (High-intensity interval training) tai Cross Training tyyppistä harjoittelua.
Tosin, silloin 90-luvulla ei tuollaisia hienoja termejä tunnettu... ;-)
![]() |
Ju-jutsua tuli reenattua veren maku suussa. Joskus siis ihan kirjaimellisestikin. (c) Suvi Helén |
Luokka: Vain, jos on pakko ja perustelut hyvät
Talvilajit. En siis laskettele (millään välineellä), hiihdä
enkä luistele. Ja tämä vain siksi, että inhoan kylmää. Mutta jos joku järjestää
rusettiluistelun, tuo mulle luistimet ja lupaa lämmintä mehua, niin sit mä voin
harkita :-)
![]() |
Meitsi Pyhätunturilla joskus 80-luvulla. Ei ollut talvilajit mun juttu edes junnuna. (c) Suvi Helén |
Luokka: Jees, tykkään ainakin suurimman osan aikaa
Lenkkeily, jopa talvella, kunhan ei siis ole liian kylmä.
Keksintö nimeltä MP3 saattoi mut ja lenkkeilyn yhteen. Hyvä musiikki, omaa
rauhaa ja ”se flow”, ah. Mutta huom!, mä en huoli lenkkiseuraa, sillä en
todellakaan tykkää puhua juostessa. Jumpan ohjaajana saan puhua ihan tarpeeksi
muutenkin...
Telivoimistelu aikuisten harrasteryhmässä. On ihanan
virkistävää tehdä jotain sellaista, missä ihan oikeasti olen aika huono! Tai
no, surkea. Kahden vuoden harrastamisen jälkeen olen jo oppinut joitain uusia
temppuja ja löytänyt uusia lihaksia, mutta silti olen lähes joka kerta vaan
huono. Mutta olen enemmän kuin sinut tämän asian kanssa, kysehän on vaan
harrastuksesta. Ei siis haittaa tippaakaan. Huono riittää mulle kunhan hymyä irtoo.
On meinaan todella rentouttavaa pystyä nauramaan itselleen!
![]() |
Kyllä ne jalatkin on joskus nousseet. (c) Suvi Helén |
Luokka: Euforia
Vauhdikas tanssitunti!!!! Mä haluan kiitää parketilla,
pyöriä ja tehdä piruetteja, ojentaa nilkkaa ja kättä, käyttää keskivartaloa.
Hidas koreografia on ihan yhtä ihanaa tehdä kuin nopea tempoisempikin. Pääasia
on että tunti etenee, ja sarjaa saa tehdä monta monta kertaa alusta loppuun. Mä
en ole nirso sen suhteen, kuinka vaikea tai helppo koreografia on. Voin saada
Zumbasta ihan saman tunteen kuin haastavasta esim. Lyrical Jazz koreografiasta.
Tanssitunteja en laske edes liikunnaksi, ne ovat mulle elämyksiä!
Tässä esimerkki yhdestä euforisesta tanssitunnista, koreografian
on tehnyt yksi suosikeistani: Calvin Wiley
Tässä toinen
esimerkki, hidaskin voi olla euforista.
Ps. Mustahuivinen mies on itse koregrafi (IhQu ;-))
Ps. Mustahuivinen mies on itse koregrafi (IhQu ;-))
Tuota listaa kun katson, niin hyvin nopeasti tajuan mistä tykkään: Tykkään siitä, että voin tehdessä keskittyä johonkin muuhun kuin itse siihen liikuntasuoritukseen. Tanssiessa musiikkiin ja liikkeeseen. Voikatessa siihen, että en satuta itseäni ;-) Edes lenkkeily ei ole mulle suoritus, koska sitä teen lähinnä tämän kuuluisan "oman ajan" takia. Tämän analyysin jälkeen onkin hyvä lähteä metsästämään niitä uusia lajeja ja euforioita, jei!
Tässä oli mun lista, mikä on sun? :-)
Tässä oli mun lista, mikä on sun? :-)
Terkuin,
Suvi
hiiii, mä kävin ton Calvinin tunnilla 2012 Nike Blastissa! Olen tosi jäykkä, enkä mikään tanssintaitaja mutta ah, se oli niin ihanaa!
VastaaPoista