Jumppaohjaajan uraa alkaa olla takana kaksi vuotta. Kesällä 2011 aloitin ohjaukset spinningillä. Rakastin, ja edelleen rakastan lajia palavasti, joten homma tuntui omalta ihan ensi hetkistä saakka.
Vuoden ajan porskutin eteenpäin spinningin voimalla, mutta kesällä 2012 otin repertuaariini mukaan Muokkaus-tunnit. Muokkaus oli minulle vieraampi tunti ja varsinkin alkulämmittely tuotti aluksi suurta päänvaivaa. Vuoden verran olen nyt Muokkausta ohjaillut ja pikkuhiljaa tunti alkaa tuntua omalta.
Koska taas oli kulunut vuosi uuden aloittamisesta, oli perinteitä jatkettava ja aloitettava taas joku uusi laji! Tänä kesänä päätin kokeilla Kehonhuoltoa, kun minulle siihen mahdollisuutta tarjottiin. Nautin suuresti muiden ohjaamista Kehonhuoltotunneista, mutta suoraan sanottuna en uskonut olevani kovin hyvä ohjaaja siihen tuntiin. Olen hyvin räiskyvä ja energinen persoona, joten Kehonhuolto ei ihan ensimmäisenä tullut mieleeni, kun pohdin tunteja joita haluan ohjata.
Pelkäsin etten ole uskottava. Pelkäsin etten saa aikaiseksi rauhallista fiilistä, koska en itse osaa rauhoittua.
Päätin kuitenkin kokeilla! (Meillä Leideillä kun on tapana kokeilla myös sitä epämukavuusaluetta...)
Ohjelma syntyi kuin itsestään, sen kummempia miettimättä. Biisivalinnat tosin olivat vaikeita, koska oma musiikkimakuni koostuu konemusiikista ja raskaammasta rokista. Kotona tuntia harjoitellessa olin hieman hämmentynyt, koska en missään vaiheessa kokenut sitä vaikeaksi. Testasin ohjelmaa poikaystävääni, joka (ihme kyllä!) pysyi jopa mukana.
Kun sitten ensimmäinen ohjauskerta koitti, jännitys oli katossa. Helpotuin suuresti kun rakas ystäväni lupasi tulla tunnille "henkiseksi tueksi". Katsekontakti tuttuun ihmiseen tunnin aikana auttaa ihan mielettömästi, jos meinaa jännitys lähteä lapasesta.
Tunnin alusta en muista oikein mitään. Kuulin itseni puhuvan ja ihmettelin, miten mää ees osaan tämmöisiä lauseita? Tunti kului kuin siivillä. En sekoillut sanoissa, en neuvonut väärin, tasapainokin pysyi ja ennenkaikkea, osasin rauhoittua!
Kehonhuoltotunteja on nyt takana vasta muutama ja laji tuntuu jo nyt omalta! On ihana astella perjantaina työviikon päätteeksi saliin, sulkea ovet ja rauhoittua tunnin verran mukavassa porukassa. Ei tarvitse huutaa, ei tarvitse irvistää, ei tarvitse motivoida kyykkäämään alemmas tai lisäämään vastusta. Ihanan rentoa!
Tervetuloa rauhoittumaan perjantaisin! Kehonhuolto, klo 16:30.
-Mona
ps. Olin kuulemma uskottava.
Vuoden ajan porskutin eteenpäin spinningin voimalla, mutta kesällä 2012 otin repertuaariini mukaan Muokkaus-tunnit. Muokkaus oli minulle vieraampi tunti ja varsinkin alkulämmittely tuotti aluksi suurta päänvaivaa. Vuoden verran olen nyt Muokkausta ohjaillut ja pikkuhiljaa tunti alkaa tuntua omalta.
 |
| (c) Mona Skarp |
Koska taas oli kulunut vuosi uuden aloittamisesta, oli perinteitä jatkettava ja aloitettava taas joku uusi laji! Tänä kesänä päätin kokeilla Kehonhuoltoa, kun minulle siihen mahdollisuutta tarjottiin. Nautin suuresti muiden ohjaamista Kehonhuoltotunneista, mutta suoraan sanottuna en uskonut olevani kovin hyvä ohjaaja siihen tuntiin. Olen hyvin räiskyvä ja energinen persoona, joten Kehonhuolto ei ihan ensimmäisenä tullut mieleeni, kun pohdin tunteja joita haluan ohjata.
Pelkäsin etten ole uskottava. Pelkäsin etten saa aikaiseksi rauhallista fiilistä, koska en itse osaa rauhoittua.
Päätin kuitenkin kokeilla! (Meillä Leideillä kun on tapana kokeilla myös sitä epämukavuusaluetta...)
Ohjelma syntyi kuin itsestään, sen kummempia miettimättä. Biisivalinnat tosin olivat vaikeita, koska oma musiikkimakuni koostuu konemusiikista ja raskaammasta rokista. Kotona tuntia harjoitellessa olin hieman hämmentynyt, koska en missään vaiheessa kokenut sitä vaikeaksi. Testasin ohjelmaa poikaystävääni, joka (ihme kyllä!) pysyi jopa mukana.
 |
| Lopulta ne hyvät musiikitkin löytyi! (c) Mona Skarp |
Kun sitten ensimmäinen ohjauskerta koitti, jännitys oli katossa. Helpotuin suuresti kun rakas ystäväni lupasi tulla tunnille "henkiseksi tueksi". Katsekontakti tuttuun ihmiseen tunnin aikana auttaa ihan mielettömästi, jos meinaa jännitys lähteä lapasesta.
Tunnin alusta en muista oikein mitään. Kuulin itseni puhuvan ja ihmettelin, miten mää ees osaan tämmöisiä lauseita? Tunti kului kuin siivillä. En sekoillut sanoissa, en neuvonut väärin, tasapainokin pysyi ja ennenkaikkea, osasin rauhoittua!
Kehonhuoltotunteja on nyt takana vasta muutama ja laji tuntuu jo nyt omalta! On ihana astella perjantaina työviikon päätteeksi saliin, sulkea ovet ja rauhoittua tunnin verran mukavassa porukassa. Ei tarvitse huutaa, ei tarvitse irvistää, ei tarvitse motivoida kyykkäämään alemmas tai lisäämään vastusta. Ihanan rentoa!
Tervetuloa rauhoittumaan perjantaisin! Kehonhuolto, klo 16:30.
-Mona
ps. Olin kuulemma uskottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti