Puistokyykkyjä

Hätä keinot keksii – myös liikunnan hätä!

Viime aikoina olen päässyt aika nihkeästi treenaamaan, joten kekseliäisyyttä on vaadittu. Kun oma piiskurini (3 v.) tahtoi kerrankin kokea vauhdin hurmaa rattaissa, ei muuta kuin juoksutossut jalkaan ja menoksi.

Meillä ei olekaan kärryjuoksulenkkejä tehty sitten vauva-aikojen, eivätkä rattaatkaan ole koskaan olleet mallia 'juoksu'. Tällä hetkellä käytössä ovat jo parhaat päivänsä nähneet Briot jostain 90-luvun tietämiltä.

”Juokse äiti, juokse! Lujempaa! Jaksatkosää?!” No juu en jaksanut. Olipahan vaan melkoinen taakka ja hiki irtosi. Vauhdin hurmasta en niin osaa sanoa ja ergonomiasta vielä vähemmän... Lenkki päättyi lähipuistoon, jossa etenin askelkyykyillä, dippasin ja punnersin hiekkalaatikon reunalla. Kiipeilytelineessä roikuin, treenasin vatsaa ja venyttelin. Tulipahan liikuttua välillä vähän eri tavalla!

Ja ehkä kukaan ei nähnyt.

- Henriikka

P.S. Kärrylenkin lihasjumi kesti neljä päivää. Auts.